Johanna Liipola
Can do -asenne alkaa omista arvoista ja ajatusten ääneen puhumisesta
Olen Liipolan Johanna, palvelumuotoilija, konseptisuunnittelija, yrittäjä. Joskus mä teen töitä myös työntekijänä. Yrittäjyys mahdollistaa minulle sen, että voin keskittyä itselleni tärkeisiin asioihin. Tällä hetkellä työskentelen sosiaaliseen kestävyyteen ja kiertotalouteen liittyvissä projekteissa. Olen tehnyt aiemmin yksilömentorointia ja tiedän, kuinka tärkeää itsetunnon vahvistaminen on meille kaikille. Olen asunut pitkään Saksassa, joten näen suomalaisen arjen uusin silmin. Luonteeltani olen empaattinen ja periksiantamaton “tekijätyyppi”.
Mitä arvostat elämässä?
Minulle tärkeää on tehdä arvojen mukaista työtä. Löysin oman motivaationi, kun olin työssä Afrikassa. Siellä koin tekeväni työtä, jolla on merkitys. Elämässä kestävä kehitys ja moniäänisyys ovat minulle tärkeitä arvoja.
Mitä menestys sinulle on?
Minulle menestys on sama asia kuin arvokas elämä. Omien arvojensa mukaisen työn tekeminen on osa menestystä.
Mikä motivoi sinua päivittäin, työssä tai elämässä?
No kyllä mua motivoi sellainen, että voi hoksauttaa ihmisiä ja sitten hoksaa itsekin asioita. Eli semmoinen innovointi ja innostuminen asioista, niin se motivoi tosi paljon töissä.
Mikä on tärkein asia, jonka olet oppinut työn kautta?
Kyllä mun mielestä tärkein asia on sellainen, että tekee töitä arvojen mukaisesti. Mun mielestä on tosi mielenkiintoista tutustua ihmisiin, joilla on samanlaisia arvoja, ja sen takia työ on helpompaa. Ja tietenkin se myös luo semmoisia asioita, että miten voi pala palalta maailmaa parantaa.
Lempiväri?
Keltainen.
Paras viikonpäivä ja miksi?
No ehkä torstai. Kyllä torstai on sellainen toivoa täynnä, niin se on hyvä.
Paras kirja, jonka olet lukenut viime aikoina?
Mulla on semmoinen lempikirja, minkä mä sain itse asiassa lainaamisesta takaisin, mä olin etsinytkin sitä monta kertaa, kuin ”Maailma ilman meitä”. Se kertoo tapahtumasta, jos ihmiset häviäisivät maapallolta näin naps ja miten luonto valtaa sen takaisin. Siinä on ihan maailman ihanin lainaus siinä lopussa, että vaikka meitä ei olisi, niin ehkä radioaallot lähettävät kuitenkin jotain piippauksia maasta.
Yllättävin asia, jonka ihmiset oppivat sinusta, kun he tutustuvat sinuun paremmin?
No ehkä yllättävän asia siitä, että mä oon tämmöinen avovesiuimari eli mä uin tosi pitkiä matkoja. Tänä kesänä tuli noin 73 km yhteensä, mutta sitten tietenkin avovesipiireissä se on aika vähän. Mun mielestä se on ollut jo ihan hyvä, että jos semmoinen 100 km pystyy kesässä uimaan niin se olisi aika kiva ja se on varmaan ihan yllättävää sitten, että tuonne lähdetään viiden kilometrin uintiretkelle.
Miksi haluat muusamentoriksi?
Mun mielestä ehkä toi muusamentorijuttu on myös sellainen, että voi samaistua joihinkin eri ihmisiin ja miettiä sitä elämänpolkua. Monille on ehkä sanottu, että älä tee näin tai älä tee näin, niin ainakin tästä voi löytää sellaisia erilaisia malleja mitä muut ovat tehneet.
Kuvaile kolmella sanalla millainen muusamentori olisit?
No, mä oon varmaan kuunteleva, mutta sitten mä oon samalla tukeva ja semmoinen omilla tarinoilla kertova.
